Helsingin Sanomien kirjoitus ”Olen ottanut kymmeniä vitutussaikkuja” (5.1.2026) osui monella tapaa oikeaan. Se sanoitti kokemuksen, jonka moni suomalainen tunnistaa: turhautumisen, kuormituksen ja sen tunteen, että työelämä ei aina kohtele ihmistä reilusti tai inhimillisesti.
Silti jokin tässä keskustelussa vaivaa.
Työelämän vastakkainasettelu ei vie eteenpäin
Suomessa työelämästä puhutaan yhä useammin tavalla, jossa asetelma on valmiiksi lukittu: työnantaja on iso paha, työntekijä uhri. Johto riistää, rakenteet ovat pielessä ja työntekijä sinnittelee, kunnes uupuu. Tämä tarina on helppo ymmärtää – ja joissain tilanteissa myös tosi. Mutta se ei ole koko totuus. Eikä se vie meitä eteenpäin tai tarjoa eväitä kasvuun.
Työelämä ei ole yksisuuntainen vallankäytön näyttämö. Se on yhteispeli.
Valta tuo aina mukanaan vastuuta
Kun työnantaja puuttuu epäasialliseen käytökseen, alisuorittamiseen, vastuiden laiminlyöntiin tai nostaa esiin vaikeita asioita, keskustelu kääntyy usein nopeasti tunteisiin. Ja liian usein työntekijällä on käytössään tehokas veto-oikeus: sairauspoissaolo. Emme juuri koskaan puhu siitä, mitä tämä maksaa – ei vain euroina, vaan luottamuksena, kuormituksena muille ja mahdollisuuksina kasvaa, kehittyä ja työllistää lisää.
Harvoin myöskään muistutetaan, että valta tuo aina mukanaan vastuuta – myös työntekijälle.
Suurin osa työnantajista ei palkkaa ihmisiä riistääkseen heitä. He palkkaavat, koska haluavat rakentaa jotain: yritystä, palvelua, kasvua ja sitä kautta työtä muille sekä kantaa myös yhteiskuntavastuuta. Ilman kannattavuutta ei ole työpaikkoja, eikä ilman yhteistyötä ole kasvua. Tämä on yksinkertainen, mutta usein unohdettu tosiasia.
Varovaisuus syö luottamusta
Silti olemme ajautuneet kulttuuriin, jossa pienikin puuttuminen koetaan hyökkäyksenä ja jokainen rajaus nähdään epäluottamuksena. Työelämästä on tullut herkkä tila, jossa pelätään sanoa suoraan – molemmin puolin. Tämä ei ole inhimillisyyttä. Tämä on varovaisuutta, joka syö luottamusta.
Luottamus rakentuu käyttäytymisessä
Luottamuksen näkökulmasta emme tule myöskään pohtineeksi sitä, mitä tämä tarkoittaa työyhteisön kannalta. Miten psykologinen turvallisuus, dialogi ja luottamus näkyvät tiimien ja työyhteisöjen arjessa? Ne rakentuvat yksilöistä ja yksilöiden välisestä vuorovaikutuksesta. Ne kasvavat ja kehittyvät tunteista, tuntemuksista ja kokemuksista. Ja ne elävät käyttäytymisessä ja toiminnassa.
Aikuisempi työelämä on mahdollinen
Entä jos pysähtyisimme hetkeksi?
Entä jos työnantaja ja työntekijä ottaisivat molemmat hatun pois päästä, katsoisivat toisiaan silmiin ja tunnustaisivat, että olemme samassa veneessä? Menestyminen ei synny vastakkainasettelusta, vaan yhteisestä vastuunkannosta. Hyvinvointi ei ole vain oikeus, vaan myös taito ja velvollisuus – omien tunteiden, reaktioiden ja käyttäytymisen osalta. Entä jos huomaisimme, että vaikutamme vuoroin toisiimme, sinä minuun ja minä sinuun, ja ymmärtäisimme, mitä tämä tarkoittaa yhteisön näkökulmasta?
Tämä ei tarkoita paluuta autoritääriseen johtamiseen tai sitä, että vaikeudet pitäisi niellä hiljaa. Päinvastoin. Se tarkoittaa aikuisempaa työelämää, jossa asioista puhutaan suoraan, oikeissa foorumeissa, kunnioittavasti ja ajoissa. Työelämää, jossa rajat eivät ole muureja vaan yhteisiä pelisääntöjä. Työelämää, jossa rajat suojaavat rajattomuudelta. Työelämää, jossa kumpikaan osapuoli ei revi toisen selkänahkaa, koska ei ole ”puolia” – on vain yhdessä tekeminen.
📩 Kysy lisää uudesta 360-esihenkilötyön arvioinnistamme: info@toisintekijat.fi
Vastuun jakaminen on kasvun ehto
Ehkä nyt olisi aika nöyrtyä puolin ja toisin.
Lopettaa syyllisten etsiminen ja aloittaa vastuun jakaminen. Vasta silloin meillä on mahdollisuus rakentaa työelämää, joka ei vituta – vaan jota halutaan ja kannattaa tehdä yhdessä. Sellaisessa työelämässä on mahdollista voida hyvin ja tehdä tulosta. Sellaista työelämää, jossa ymmärretään, että elämään kuuluu tunteiden kirjo, opitaan sietämään haastavia tunteita ja hetkiä sekä nauttimaan kaikesta siitä hyvästä, mitä meillä yhdessä on ja mitä yhdessä saamme aikaan. Tämä on kuitenkin yhdessä toteutettava yhteissummapeli.
Työelämää kunnioittavin terveisin,
Mari, Jarkko & Ninnu
PS. Jos haluatte vahvistaa työyhteisössänne luottamusta, vastuunkantoa ja suoraa dialogia, autamme mielellämme.
📩 Tarjouspyynnöt ja keskustelut: info@toisintekijat.fi
👉 Ilmoittaudu maksuttomiin työelämäwebinaareihimme
Mari Rosenlund – CEO, työnohjaaja, johtamisvalmentaja
Jarkko Saari – työyhteisö- ja vuorovaikutusvalmentaja
Nina Rantanen – HR-asiantuntija