Työnohjaus käytännössä – tarinoita arjen työelämästä
Työnohjaus auttaa työelämän solmukohdissa. Blogissa kolme tosielämän tarinaa, joissa työnohjaus toi selkeyttä tiimityöhön, esihenkilön työhön ja muutostilanteisiin.
Työnohjaus on kuin kompassi työelämän aallokoissa – se auttaa suuntaamaan ja löytämään ratkaisuja. Myrskyisämmissä tuulissa työnohjauksella ankkuroidaan perusasioiden kirkastamisen kautta ja tyynemmillä ilmoilla etsitään uusia reittejä ja tutkitaan tutkimatonta. Mutta mitä se oikeastaan tarkoittaa käytännössä? Tässä kolme tosielämän tarinaa ja miten työnohjaus toi niihin selkeyttä.
1. Tiimin kitka ja väärinymmärrykset
Tiimin yhteistyö takelteli. Jokainen veti omaan suuntaansa, ja ilmapiiri kiristyi. Kun työnohjaus astui mukaan, aloitettiin Everything DiSC – työtyylianalyysillä, jonka avulla tiimin jäsenet ymmärsivät paremmin toistensa tyylejä ja tarpeita. Yhtä lailla kun työnohjauksessa käsitellään erilaisuutta, muistetaan sanoittaa myös sitä, mitä tiimin jäsenillä on samankaltaista. Vuorovaikutusharjoitukset ja roolikeskustelut toivat uusia oivalluksia – ja pian väärinymmärrykset alkoivat vähentyä. Tuloksena oli avoimempi ja sujuvampi yhteistyö.
“Arvosana 9. Hienosti pidät meidät aiheessa ja “vaadit” kaikkien osallistumista. Tykkään tavastasi.” “Arvosana 10. Lempeä, joustava ja huumorintajuinen ote!” “Uskomattoman hyvässä hengessä on pystytty käymään keskusteluja aroistakin aiheista.”
2. Esihenkilön kuormitus ja kiireen tuntu
Esihenkilö koki olevansa jatkuvasti kuormittunut. Päivä täyttyi palaveriputkista, eikä aikaa oman työn kehittämiselle jäänyt. Työnohjauksessa otettiin käyttöön valmentavan johtamisen työkalut, kuten GROW-malli, jonka avulla esihenkilö pystyi jäsentämään tilannettaan ja löytämään ratkaisuja:
Goal (Tavoite): Mikä on tärkein tavoite, jonka haluan saavuttaa esihenkilönä?
Reality (Nykytilanne): Miltä työmäärä ja johtamisen haasteet näyttävät nyt?
Options (Vaihtoehdot): Mitä erilaisia tapoja on priorisoida ja hallita ajankäyttöä paremmin?
Will (Tahto & Toimenpiteet): Mitä ensimmäisiä konkreettisia askeleita voin ottaa jo tänään?
Tämän lisäksi Eisenhowerin matriisi auttoi priorisoinnissa, ja YAXAN digitaalinen työnohjaaja tarjosi jatkuvaa tukea reflektioon. Lopputuloksena esihenkilö sai keinoja hallita työtään paremmin ja koki työnsä mielekkäämmäksi.
“Arvosana 8.5 Käytännön asioiden läpikäyminen selkeytti ajatuksia omasta työtilanteesta ja siitä, mihin pystyy vaikuttamaan ja mihin ei.”
3. Muutos ja epävarmuus työpaikalla
Organisaatiossa oli käynnissä suuri muutos, ja työntekijät olivat epävarmoja. Työnohjaus tarjosi heille Fischerin muutoskäyrän työkalun, jonka avulla he pystyivät tunnistamaan ja sanoittamaan omia tunteitaan muutoksessa. Tunteiden johtamisen harjoitukset ja muutosviestinnän kehittäminen loivat selkeyttä ja lisäsivät turvallisuuden tunnetta.
Erityisesti ”tunnepäiväkirja”-harjoitus osoittautui hyödylliseksi. Työntekijät kirjailivat viikon ajan tunteitaan ja niiden herättämiä ajatuksia, minkä jälkeen niitä käsiteltiin ohjatusti työnohjauksessa. Tämä lisäsi ymmärrystä siitä, miten muutos vaikuttaa eri ihmisiin ja auttoi löytämään keinoja tunteiden käsittelyyn työarjessa. Lopulta muutos ei tuntunutkaan enää niin pelottavalta.
“Kouluarvosana: 9 Tämä työnohjaus edistänyt työryhmän taitoa olla myös kosketuksissa oman toimijuuden ja voinnin tason kanssa.”
Työnohjaus ei ole vain teoriaa, vaan käytännönläheistä tukea arkeen. Työnohjauksesta saat reppuusi mukaan arkilähtöisiä työvälineitä ja menetelmiä, mutta sitäkin tärkeämpää on ohjaajan ja ohjattavien välinen vuorovaikutus ja dialogi. Oivalluttaminen, tilan luominen ajatteluun ja uusien ajattelumallien aktivointi on työnohjauksen ydintä. Tärkeintä on tulla kuulluksi ja nähdyksi, kohdatuksi aidosti.
Kun ihminen kokee tulevansa ymmärretyksi, hän uskaltaa ajatella toisin. Ja juuri siinä, uuden oivaltamisen hetkessä, tapahtuu muutos. Milloin viimeksi sinä pysähdyit kuuntelemaan – itseäsi tai toista?
✍️ Mari Rosenlund on työnohjaaja (STOry), valmentaja ja Toisintekijöiden perustaja, joka uskoo inhimilliseen työelämään ja merkitykselliseen vuorovaikutukseen. Hän kulkee työyhteisöjen rinnalla silloin, kun suunta on hukassa, kitka kiristää tai muutos myllertää – ja auttaa löytämään tilaa ajattelulle, oivalluksille ja uudelle suunnalle. Työnohjaajana Marille tärkeintä on aito kohtaaminen ja ajattelun virittäminen yhdessä.