”Joo, se on ihan totta, Jarkko on just sellainen.”
Ei ole ihan yksi eikä kaksi kertaa, kun olen törmännyt ihmisten kanssa toimiessani tällaiseen lauseeseen. Tällaisiin kommentteihin, varsinkin taustalla tapahtuvissa keskusteluissa päädytään niin työelämässä, parisuhteessa kuin muissakin ihmisten välisissä suhteissa varsin helposti. Kyseessä on luokitteleva määritelmä siitä, millainen joku on ja se alkaa myös samalla helposti määritellä meidän tapaamme olla hänen kanssaan. Tästä luokittelusta saattaa tulla ihmisen ansa eli se millaisena hänet nähdään. Tämä saattaa synnyttää myös sen ansan, että muut eivät anna toiselle mahdollisuutta toimia toisin, vaikka hän niin tahtoisikin. Sen määrittelystä millainen joku on, on tullut hänen persoonansa eli hän. Tämä määrittely on syntynyt havaitun käyttäytymisen perustella. Havaittu käyttäytyminen on itseasiassa vain jäävuoren huippu ihmisestä. Itse ihminen on paljon enemmän.
Tuo ensimmäinen lause on itsessään oikeastaan aika vaarallinen. Lause pitää sisällään persoonaan ja sen kautta ihmiseen kohdistuvaa arviota ja pahimmillaan kritiikkiä. Tosiasiassa meidän tulisi puhua hänen käyttäytymisestään ja toiminnasta, ei hänestä ihmisenä, koska todella harvoin me oikeastaan edes tunnemme koko ihmistä. Varsinkaan, kun ollaan työelämäkontekstissa. Ei kukaan ole sataprosenttisesti jonkinlainen, vaan se mistä näissä yhteyksissä puhutaan, on hänen käytöstään. Toki hänen käyttäytymistään ohjaa hänen temperamenttinsa ja persoonansa, joka on rakentunut vuosien saatossa ensin perheen ja lähisuvun vaikutuspiirissä. Sitten siihen on vaikuttanut koulumaailma, ystäväpiiri, työelämä jne. Eli kaikki sosiaaliset ympäristöt ja niiden tuottamat kokemukset vuosien saatossa. Historialla on siis suuri merkitys myös tähän hetkeen.
Tutustu kuitenkin ihmiseen käyttäytymisen takana. Älä tee oletuksia hänen pelkästä näkyvästä käyttäytymisestä ja siten oleta tuntevasi häntä. Lähes poikkeuksetta tulkintasi ovat enemmän tai vähemmän vääriä ja pohjautuvat myös sinun omaan tunne- ja kokemusmaailmaasi. Entä, jos onkin niin, että tuon toisen toiminta triggeröi sinussa jotakin vanhoja muistijälkiä ja historiasi kokemia? Entä, jos suhtautumisesi tuon toisen toimintaan kumpuaakin jostakin aivan muualta kuin juuri tuosta ihmisestä? Saako hän kenties silloin jopa aavistuksen ei-ansaittua kohtelua ja kritiikkiä osakseen?
Mitä, jos erityisesti juuri näistä syistä tästä hetkestä eteenpäin uhraisitkin hivenen energiaa ottaaksesi selvää, kuka tuo toinen on ja mikä saa hänet toimimaan kuten hän toimii.
Silloin voit sanoa tuntevasi toisen, kun olet päässyt sisälle hänen
- Ajatteluunsa – ongelmien ratkaisu
- Tunteisiinsa
- Arvoihinsa – muutoksen hallinta
- Uskomuksiinsa
- Tarpeisiinsa – tarpeiden täyttäminen
Mennään hivenen pintaa syvemmälle eikä jäädä vain katselemaan jäävuoren huippua.
Ajattelu ja tunteet
Me havainnoimme jatkuvasti ympärillä olevaa maailmaa. Havainnot tapahtumista ja ajattelu saavat meissä aikaan tunteita ja tunteet taas ohjaavat toimintaamme. Me kutsumme tätä ihmisen ATK:ksi; ajattelu, tunteet ja käyttäytyminen. Havainnoistamme syntyviin tunteisiin vaikuttavat monet asiat;
mistä roolista tai positiosta käsin tarkastelen asiaa, niin siten siihen liittyvät myös siitä syntyvät tunteet ja sen mukainen käyttäytyminen.
Otetaan tähän havainnollistava esimerkki luontokuvaajasta ja marjastajasta.
Kuvitelkaa nämä kaksi henkilöä metsään, jossa he kohtaavat karhun. Molemmissa syntyy taatusti tunteita tässä kohtaamisessa. Toisella kenties pelko ja sen myötä ’taistele tai pakene’ -reaktio. Toiselle innostus.
Marjastaja pohtii, että ”Voi hyvä ihme sentään – nyt tuo karhu syö minun marjani ja pahimmassa tapauksessa myös minut.” No kuinka siis toimia? Tekeytyä kuolleeksi tai paeta paikalta. Ihmisten välisissä suhteissa pelko saisi aikaan vetäytymistä, passiivista vastarintaa, paikalta poistumista tai hyökkäyksen.
Luontokuvaaja pohtii, että ”Vau, mikä loistava mahdollisuus saada kenties vuoden luontokuva. Kuinkahan pääsisin hiipimään lähemmäksi saadakseni napattua kuvan vielä paremmasta kulmasta.” Ihmisten välisissä suhteissa samankaltainen tilanne saikin toisen innostumaan ja hakeutumaan vielä lähemmäksi ihmisiä.
Tunteisiimme vaikuttavat myös aiemmat kokemuksemme vastaavan kaltaisista tilanteista. Niistä palaa mieleen muistijälkiä, jotka saavat meidät pohtimaan, että taas tapahtuu se sama kuin silloinkin tai pohdintaa tapahtuukohan taas niin kuin silloinkin. Tämähän on oikeastaan vain uskomus, eikä sillä ole todellisuuden kanssa välttämättä mitään tekemistä. Historian kokemat kuitenkin voivat toimia rasitteina tämänkin päivän suhteissa, kuten jo aiemmin mainittiin. Tutustumalla toiseen et kanna historian taakkaa niin vahvasti mukanasi, vaan annat sekä itsellesi että toiselle mahdollisuuden juuri tässä hetkessä toimia teitä molempia parhaiten palvelevalla tavalla.
Arvot, tarpeet ja merkityksellisyydet
Harvemmin tulee pohdittua omien tunteiden syntyä arvojen ja tarpeiden tyydyttymisen tai tyydyttymättömyyden näkökulmasta. Pohdi pieni hetki jotakin viime aikoina ollutta tapahtumaa, jossa sinulle syntyi tunteita. Tunteet ovat tässä tapauksessa kahtia jaettuna joko positiivisia tai negatiivisia. Pohdi hetki vaikka negatiivista tunnetta. Mikä jokin sinulle merkityksellinen arvo tai asia joutui tilanteessa kenties uhatuksi tai sitä jopa loukattiin? Kuinka ryhdyit toimimaan tämän tunteen vallassa? Suurella todennäköisyydellä toimit temperamentistasi käsin, mutta itse tunne sai aikaan aktivoitumisen ja toiminnan.
Tämän saman voi laittaa positiiviseen asuun. Mieti tilannetta, jossa syntyi positiivista tunnetta ja hyvää fiilistä. Mikä jokin sinulle merkityksellinen asia silloin pääsi toteutumaan? Millaista toimintasi oli silloin? Voisin kuvitella, että jotakin, josta seurasi myös ympärillesi jotakin hyvää.
Kuvitelkaa millaiset mahdollisuudet meillä onkaan, jos aidosti saamme kiinni omista tunteistamme ja siten käyttäytymisestämme, mutta myös mahdollisuuden ymmärtää tuota toistakin. Mahdollisuudet entisestään parempiin fiiliksiin ja siten energiamme ohjautumiseen olennaisiin asioihin eikä negatiivisuutta tuottaviin ja energiaa syöviin.
Everything DiSC® on yksi tapa sanoittaa ihmisten erilaisuutta
Älä epäröi hyödyntää markkinoilla olevia työkaluja. Ajattele, jos kädessäsi voisi olla merkittävä apuväline niin sinulle itsellesi lisätä itsetuntemusta ja tehostaaksesi vuorovaikuttamista kuin myös oivana välineenä toisten tuntemisessa.
Kuvittele työpaikalle tilanne, jossa olette ryhmänä kokoontuneet ja ilmassa on jännitystä ja väreilyä. Sitten pitäisi alkaa tutustua lisää toisiinne. Ilmoille paukahtaa se maaginen lause; ”Kuka ensimmäisenä kertosi vähän itsestään”? Osalle tämä on varmasti innostavaa ja osalle lähes järkyttävä jäätymisen paikka. Todella kiusallista ja vaivaannuttavaa ryhtyä puhumaan itsestään.
Entä, jos olisikin pieni ”sininen” sivu, jossa kaltaisesi henkilön käyttäytymistyyliä olisi kuvattu. Saisit rauhassa lukaista sivun ja tehdä sieltä poimintoja millaiset asiat kuvaavat sinun kaltaistasi ihmistä ja millaisista et ehkä tunnista itseäsi. Voisit kyseisen sivun kautta turvallisesti avata muille hivenen itseäsi ja kuvata myös muutoinkin persoonaasi. Samalla kenties kertoa niistä arvoista, jotka sinulle ovat tärkeitä. Niistä, joiden puolustaminen saa sinussa tunteita ja tietynlaista käyttäytymistä luontaisesti aikaan. Eikö tämä olisi mahtava mahdollisuus avata tutustumispeliä ja luoda turvallisuutta, kun itsestään voi kertoa ilman pelkoja. Joku muu on sanoittanut, mutta minä voin sitten omalla kerronnallani itse asiassa sanoittaa oman tarinani ja rikastuttaa sitä toisen kertomaa. Silloin se on aito kertomus sinusta, ei mikään profiili ja analyysi. Itsensä kuvaaminen muille ja itsestään kertominen ei monestikaan ole kovin helppoa. Siksi on hyvä hyödyntää työkaluja ja välineitä, joilla sanoittamista voidaan helpottaa.
Oman kerronnan jälkeen myös muilla on mahdollisuus ottaa kantaa siihen, miten he kuulivat sinun tarinasi. Mikä siinä kenties oli tunnistettavaa? Mikä oli ehkä yllättävääkin? Tämä antaa myös muille mahdollisuuden rakentavassa hengessä kertoa, miten he ovat saattaneet nähdä tai tulkita joitakin asioita. He ovat tehneet huomioita näkyvästä toiminnastasi, mutta eivät oikeastaan kerro sinusta mitään. Sinulla sitä vastoin on mahdollisuus rikastuttaa heidän ymmärrystään siitä, mikä on mahdollisesti saanut toimintasi aikaan. Se mikä tässä kaikessa sanoittamisessa on olennaista on se, että omien tarinoidemme kautta me muutumme ihmisiksi toisillemme ilman rooleja ja siten myös ilman rooleihin kytkeytyviä odotuksia. Ihmiset sitoutuvat ensisijaisesti ihmisiin eivätkä rooleihin, titteleihin, auktoriteetteihin ja firmoihin. Näin tämä toimii kaikissa ihmisten välisisissä suhteissa.
Miksi me käytämme Everything DiSC-käyttäytymistyylianalyysia sanoittamaan erilaisuutta?
Koska me uskomme ja luotamme tutkittuun ja jatkuvasti kehittyvään työkaluun.
- Työkalua ja sen validiteettia on tutkittu vuosikaudet.
- Kyseisessä työkalussa on myös vahvasti pyritty ottamaan huomioon eri maiden kulttuurisia erityispiirteitä, jotka lisäävät mielestämme työkalun arvoa ja hyödynnettävyyttä.
- Työkalun taustalla on myös Wileyn tieteellisiin tutkimuksiin erikoistunut kustannusorganisaatio, joka on yksi validiteettia lisäävä tekijä.
Tärkeää on myös huomioida, että puhutaan käyttäytymisanalyysistä – ei persoonallisuustestistä. Nämä saattavat helposti sekoittua ja siksi myös tiettyä kriittisyyttä tällaisille testeille ilmenee, joka sekin on ymmärrettävää.
Ihminen on luonnollisesti paljon monimuotoisempi, kompleksisempi ja siten myös ihanampi aito persoonansa kuin vain jokin piste pallolla tai algoritmi järjestelmässä. Tutustuaksesi paremmin toiseen on kuitenkin näillä algoritmeilla mahdollista oikaista monta polkua ja löytää nopeammin niitä sanoja, jotka ovat tärkeitä dialogin ja luottamuksen rakentamisessa.
Käyttäytymisanalyysi tuo myös näkyväksi omia motivaattoritekijöitä tai niitä pelkoja, jotka mahdollisesti ohjaavat omaa toimintaa. 20-sivuisesta raportista saat myös välineitä tehostaa toimintaasi toisenlaisten henkilöiden kanssa toimimisessa. Tämä ei voi kaiketi koskaan olla huono asia.
Miksi toiseen tutustuminen on merkityksellistä ihmisten välisten suhteiden parantamiseksi?
Luottamus toiseen lienee ihmisten välisten suhteiden kulmakivi. Luottamus rakentuu hyvin vahvasti sekä toistemme tuntemisen, että luonnollisesti myös tekojen ympärille. Jos ajatellaan luottamuksen rakentuvan kolmesta elementistä:
- toisen ihmisen aito kunnioitus,
- puheet ja lupaukset,
- sekä lupausten mukaiset teot,
niin kunnioitusta on monin verroin helpompaa rakentaa, kun tuntee toista. Tai oikeastaan ymmärryksen kautta syntyy kunnioitusta ja kytköksessä tekoihin sitten luottamusta. Se, että vaikka emme aina olisikaan samanmielisiä, meillä on edellytykset kunnioittaa toisiamme, kun hivenen paremmin ymmärrämme toinen toistamme.
Käyttäytyminen heijastelee hyvin usein psykologiseen turvallisuuteen. Millainen ilmapiiri meillä täällä vallitsee? Millaista käyttäytymistä meillä sallitaan tai vaihtoehtoisesti ei sallita. Olipa sitten jälleen kyseessä oikeastaan mikä tahansa toimintaympäristö; työ, perhe, parisuhde tai ystävyyssuhde. Jollakin lailla kaikki perustuu psykologiseen turvallisuuteen. Huonoa käyttäytymistä ei luonnollisesti tarvitse koskaan sallia tai hyväksyä, oli sitten kyseessä kuka tahansa tai mikä tilanne tahansa. Mutta voimmeko empaattisesti kyetä kuulemaan ja sitä kautta ymmärtämään toista, jos tunnemme häntä paremmin? Varmasti voimme. Ja toisaalta meissä ei myöskään synny välttämättä niin voimakkaita vastatunteita, jotka saavat sitten meidät toimimaan jollakin tietyllä tavalla. Siksi toistemme tuntemisella on niin valtava merkitys.
Piipahdetaan vielä hetki organisaatiomaailmassa ja käydään Googlella. Googlesta on toki ollut maailmalla monenlaisia tarinoita, enkä ota niihin tässä yhteydessä kantaa. Google teki kuitenkin oman kahden vuoden mittaisen sisäisen tutkimuksensa, jossa mukana oli 180 tiimiä ja tutkimuksen anti on kiinnostava. Heillä parhaiten menestyvillä tiimeillä oli viisi yhteistä nimittäjää:
- Luotettavuus: tehtävien tekeminen ajallaan ja odotusten täyttäminen
- Rakenne ja selkeys: selkeät tavoitteet ja roolit
- Tärkeys: tiimiläiset kokevat työnsä henkilökohtaisesti tärkeäksi
- Vaikuttavuus: työllä on ”suurempi merkitys”
Mutta merkittävimpänä nousi esille yksi nimittäjä:
- Psykologinen turvallisuus: kokemus yhteenkuuluvuudesta ja siitä, että ihmiset tuntevat toisensa.
Lähde: https://rework.withgoogle.com
Lista on hyvä kytkeä myös muihinkin menestyviin yrityksiin. Korkeimman neljänneksen yrityksissä, joissa vallitsee vahva keskinäinen luottamus sekä luottamus organisaatioon, työntekijät ovat:
- 76 % sitoutuneempia
- 50 % tuottavampia
- 106 % energisempiä
Lähde: Paul J. Zak, Trust Factor
Jos johonkin on hyvä investoida tässä hullunkurisessa maailmassa, jossa turvallisuuden tunnetta ei ehkä liiaksi ole, niin toistemme tuntemiseen ja sitä kautta keskinäiseen luottamukseen. Ne ovat taatusti investointeja, joiden takaisinmaksukerroin on erittäin kohdallaan.
Tämän voi viedä mille tahansa elämän alueelle. Ei anneta enää pelkän näkyvän käyttäytymisen olla se, joka määrittää meidän yhdessä olemistamme ja turvallisuuttamme. Panostetaan mieluummin aidosti toistemme tuntemiseen, niin ehkä sitä kautta tämä maailmakin muuttuu paremmaksi, sellaiseksi, jossa on tilaa erilaisuudelle, jota voidaan myös hyödyntää.
Lämpimiin kohtaamisiin ja tutustumisiin!
Kunnioittaen,
Jarkko
Voit halutessasi tutustua Everything DiSC maailmaan lisää osoitteessa www.kommunikaatio.fi
