Riikka Seppälä

Katse pinnan alle – miksi nuoret uupuvat työelämässä?

Nuorten aikuisten mielenterveyden häiriöistä johtuvien sairaspoissaolojen määrä on viime vuosina ollut voimakkaassa kasvussa. Nuorten naisten kohdalla kasvukäyrä on erityisen jyrkkä ja myös ahdistuneisuushäiriöistä johtuneet sairaspoissaolot kasvavat hälyttävästi. 

Keskustelu juurisyistä näiden huolestuttavien lukujen taustalla käy juuri nyt vilkkaana ja hyvä niin. Taustatekijöitä löytyy useita. Kyseessä on pinnan alla ja näkymättömissä vaikuttava, monimutkainen vyyhti asioita, jotka kaikki vaikuttavat toisiinsa. Yksi yhteiskunnallisesta keskustelusta puuttuva näkökulma ansaitsee kuitenkin parempaa ymmärrystä, nimittäin neurokirjon nuorten aikuisten osallisuus työelämässä sekä heidän hyvinvointinsa ja työssä jaksamisen tukeminen. 

En voi olla pohtimatta yhteyttä merkittävästi lisääntyneen ahdistuneisuuden ja vielä erityisesti naisilla heikosti tunnistettujen neurokirjon ominaisuuksien välillä? Etenkin kun tiedämme uusimman tutkimustiedon valossa, että jopa 71 %:lla neurokirjon henkilöistä on riittämättömän ymmärryksen ja varhaisen tuen puuttumisen seurauksena syntynyt mielenterveyden häiriön diagnoosi. Esimerkiksi tytöillä ja naisilla autisminkirjon ja ahdistuneisuushäiriön päällekkäinen esiintyminen on jopa 54 %. Näkökulmaa tähän globaaliin ilmiöön tuo sekin, että viimeisen 20 vuoden aikana autisminkirjon diagnoosit ovat kasvaneet esimerkiksi Englannissa 787 % ja erityisesti naisten keskuudessa. Samansuuntaisia tutkimustuloksia löytyy jo ympäri maailman. 

…moni neurokirjon henkilö myös kamppailee jatkuvasti häpeän, ulkopuolisuuden tunteen ja erilaisuuden kokemusten kanssa…

Miten tämä kaikki vaikuttaa peilattuna siihen, että jopa 50 % neurokirjon henkilöistä kokee uupumusta omassa työssään? Entä mikä on neurokirjon henkilön kuormitusherkkyyden rooli ja mikä merkitys on sillä, että moni neurokirjon henkilö myös kamppailee jatkuvasti häpeän, ulkopuolisuuden tunteen ja erilaisuuden kokemusten kanssa omassa työyhteisössään. Varmoja vastauksia meillä ei ole, on vain arjen aitoja kokemuksia, isoja kysymyksiä ja tärkeitä asioita tarkasteltavaksi jokaiselle organisaatiolle, jonka tahtotilana on aidosti edistää monimuotoisuutta yrityksen kilpailuetuna. 

Ihmiset varmasti vaativat itseltään paljon, mutta yhteiskuntamme ja työelämä vaatii heiltä vielä enemmän. Oman työni kautta tapaan lukuisia neurokirjon nuoria aikuisia, joiden tarpeisiin (erilaiseen tapaan hahmottaa maailmaa ja jäsentää tietoa omanlaisella tavalla) työelämämme ympäristöt ja asenneilmapiiri ei vielä vastaa riittävällä tavalla. Näen myös läheltä, miten kovasti he sinnittelevät kuuluakseen joukkoon, selvitäkseen valtavan kovassa kuormituksessa, työelämän paineiden puristuksissa sekä itseohjautuvuuden vaateen alla, jatkuvan muutoksen ja epävarmuuden keskellä. Tämä jos mikä on omiaan herättämään riittämättömyyttä ja ahdistusta. 

…Rakentaaksemme sosiaalisesti kestävää ja aidosti monimuotoista työelämää, tarvitsemme työyhteisöjä, joissa jokainen voi hyvin, saa toimia vahvuuksillaan ja uskaltaa aidosti olla oma itsensä, mitään puolia itsestään peittämättä. 

Asioiden paremman tiedostamisen kautta, ymmärryksemme onneksi syvenee koko ajan ja sitä mukaa myös vaikutusmahdollisuudet kasvavat. Sen lisäksi, että kehitämme työn tekemisen tapoja ja työn organisointia, meidän on kiinnitettävä entistä parempaa huomiota myös fyysinen ympäristön aistiesteettömyyteen. Myös työskentelytapojen moninaisuuteen, työelämän joustavuuteen, ihmislähtöiseen ja yksilölliseen johtajuuteen sekä psykologisesti turvallisen kulttuurin kehittämiseen on syytä panostaa. Rakentaaksemme sosiaalisesti kestävää ja aidosti monimuotoista työelämää, tarvitsemme työyhteisöjä, joissa jokainen voi hyvin, saa toimia vahvuuksillaan ja uskaltaa aidosti olla oma itsensä, mitään puolia itsestään peittämättä. 

On ollut aivan ihana huomata, miten tietoisuus neurokirjosta kasvaa myös työn maailmassa. Tämä ilahduttaa monista syistä, eikä vähiten siksi, että yksi mielen hyvinvoinnin avaimista piilee ihmisten välisessä yhteydessä. Se syntyy vain, kun voimme myös erityispiirteinemme olla näkyviä toisillemme kokonaisina ihmisinä. Pelkkä puhe ei kuitenkaan riitä silloin, kun haluamme varmistaa inhimillisen ja ihmisen kokoisen työelämän toteutumisen ihan jokaisen kohdalla. Tarvitsemme syvää empatiaa, taitoa asettua toiseen asemaan sekä konkreettisia tekoja, joilla erilaisuutta osataan vaalia, ihan jokaisena päivänä. Mistä sinä voit aloittaa, heti tänään? 

Riikka Seppälä 

Riikka on kokenut yritysvalmentaja, Dare to Lead fasilitaattori, neuropsykiatrinen valmentaja ja erikoistunut psykologisen turvallisuuden luomiseen, empatiataitoihin sekä neurodiversiteetin ymmärtämiseen. 

Sinua saattaisi kiinnostaa myös: Neurodiversiteetti sinun työpaikallasi – uhka vai mahdollisuus?


Toisintekijät ja Erityisvoimia.fi julkaisivat 18.10.2022 HR- ja esihenkilöille suunnatun verkkokurssin – 

5K Neurodiversiteetti Työelämässä – Opas esihenkilölle moninaisen ja kukoistavan työyhteisön tulokselliseen johtamiseen!

Moninaisuuden johtaminen on tulevaisuuden avaintaito!

Tällä kurssilla näkökulma on työelämässä vahvasti mukana olevien neurokirjon henkilöiden johtamisessa.

🌱 Ajattele, miten paljon helpompaa sinun on johtaa henkilöstöäsi kohti hyvinvoivaa tuloksellisuutta, kun saat välineitä toteuttaa kaikkien hyvinvointia tukevaa fyysistä ja psyykkistä työympäristöä! 

Tutustu kurssin sisältöön tästä…


Olemme jo syksyllä 2021 julkaisseet Elämän Huoltamon ja Erityisvoimia yhteistyönä suositun verkkokurssin –

5K Nepsy Perhe – Kohti omanlaista hyvää elämää!

Kurssin on suunnattu nepsylasten vanhemmille. Kurssin ovat kokeneet hyödylliseksi myös ammattilaiset, jotka tekevät työtä lasten ja perheiden kanssa.

🌱 Tämä kurssi antaa sinulle erityisvoimia vaativaan arkeen sekä välineitä, joiden avulla voit muokata arkenne juuri teille sopivammaksi.

Tutustu kurssin sisältöön tästä…