Johtajuuteen liittyy useita erilaisia uskomuksia. Ne voivat olla meihin ajan saatossa tarttuneita tai meidän itsemme synnyttämiä oletuksia siitä, millaista on hyvä johtajuus tai mitä johtaja saa – tai ei saa olla. Usein minulta kysytään, voiko johtaja näyttää oman haavoittuvaisuutensa tai tunteensa? Tätä kysymystä perustellaan oletuksilla, joiden mukaan johtajan tulee olla “kaikkivoipa ja kaikkitietävä” – tai ainakin vaikuttaa siltä. Haavoittuvuus koetaan heikkoudeksi ja heikkouttahan ei saa näyttää, vai kuinka?
Tänä päivänä esihenkilötyö ja johtaminen ovat myös muutoksessa. Nopeasti muuttuva toimintaympäristö ja jatkuvat muutokset työelämässä vaativat myös esihenkilöä ja johtajaa pysymään jatkuvassa liikkeessä. Yhä useampi johtaja kertoo tullessaan coachaukseen omista riittämättömyyden tai epävarmuuden tunteistaan tai muutoin haasteellisiksi kokemiensa tunteiden sietämisen hankaluudesta.
Johtaja kohtaa valtavan määrän muiden tunteita omiensa lisäksi
Haastattelimme syksyllä 2022 yli kuuttakymmentä esihenkilöä. Kysyimme muun muassa mitä tunteita sana muutos heissä herättää. Vastaukset olivat odotustemme mukaisia; inhimillisiä. Tunnesanoina muutosta kuvattiin mm. seuraavilla sanoilla: innostus, odotus, pohtivuus, uteliaisuus, kauhu, jännitys, hämmennys, vastuu, jatkuvuus, epävarma, uhka, onnellisuus, ilo.
Kyllä, esihenkilöt ja johtajat tuntevat yllämainittuja tunteita, ja myös aivan samankaltaisia tunteita kuin sinä ja minä. Muutos herättää meissä erilaisia ja erivahvuisia tunteita riippuen niin meistä itsestämme kuin kontekstista. Holistisesta ja systeemisestä näkökulmasta katsoen ihminen on kokonaisuus, jossa elämän kaikki osa-alueet vaikuttavat toisiinsa.
Johtajan yksi haaste onkin se, että omien tunteiden lisäksi johtaja kohtaa valtavan määrän myös muiden tunteita. Emotionaalinen kuormitus on seikka, joka jokaisen johtajan kannattaa ottaa huomioon omassa työhyvinvoinnissaan ja palautumisessaan. Miten purat sitä tunnekuormaa, joka sinuun tällä viikolla tai tänään erilaisissa kohtaamisissa kertyi?
Tavoiteorientoitunut vai tunnepörhö?
Yleinen tunteisiin liittyvä uskomus on se, että jos työelämässä aletaan puhua tunteista, tulee keskusteluista ympäripyöreää pörhöä ja itse tekeminen unohtuu. Tai ettemme voi olla johtajina samaan aikaan sekä jämäköitä että puhua tunteista. Kahtiajako joko-tai ajatteluun saattaa olla vahva. Tunteista puhuttaessa olemme lepsuja ja pörhöjä, ilman tunnekeskustelua tavoiteorientoituneita ja tuloshakuisia. Mutta koska työskentelemme vuorovaikutuksessa ja ihmisten kanssa, meidän ei kannata sivuuttaa tunteita vaan valjastaa ne mieluummin meille hyötykäyttöön.
Tunteet ovat ja ne antavat meille erilaista energiaa. Millaista energiaa sinä saat vaikka ilon, kiukun, turhautumisen tai tylsyyden tunteista? Miten nämä tunteet näyttäytyvät sinun työarjessasi tai työyhteisössäsi? Elämässä kuuluu olla erilaisia tunteita, niin myös työelämässä. Mitä parhaimmassa työpaikassa tulee takuuvarmasti myös niitä hetkiä kun turhauttaa, kiukuttaa ja ärsyttää. Jokaisessa työyhteisössä tulee tilanteita, jossa olemme eri mieltä. Ja jokaisessa syntyy konflikteja. Kysymys onkin siitä, miten me toimimme kun edellä mainittuja tilanteita tulee? Miten olemme sopineet toimivamme, kun pitäisi ottaa hankala asia puheeksi, antaa korjaavaa palautetta tai kun meillä on konflikti?
Miten olla samaan aikaan luotettava ja inhimillinen johtaja?
Esihenkilökoulutuksissamme käsittelemme usein mm. hallinnan, epävarmuuden ja riittämättömyyden tunteita. Johtajan tulee pitää tilanteet hallinnassa, mutta myös johtajalla on aika ajoin hallinnan tunne kadoksissa, samoin kuin sinulla ja minulla. Inhimillistä, eikö? Johtajat tekevät myös virheitä, heille voi sattua mokia tai heidän päätöksensä voivat osoittautua vääriksi.
Koulutuksissa nouseekin usein aitous esiin. Olemalla aito on myös luotettava. Nämä kaksi; aitous ja luotettavuus nousevat usein keskusteluissa pariksi ja eniten toisiinsa vaikuttaviksi asioiksi. Johtajan omien tunteiden asianmukainen sanoittaminen ja näyttäminen kertovat aitoudesta ja inhimillisyydestä. Sen lisäksi johtajan osoittama tapa tunteiden käsittelyyn muokkaa organisaatiokulttuurin tunneilmapiiriä; miten meillä voi tunteita sanoittaa tai osoittaa. Inhimillisyyden näyttäminen voi tuntua haavoittavalta, mutta se on myös rohkeutta.
Tunteet vaikuttavat aina myös käyttäytymiseen ja siten vuorovaikutukseen. Kaikessa vuorovaikutuksessa on tunteita mukana, sillä me annamme, jaamme ja saamme tunteita toinen toisiltamme. Tämä tapahtuu niin kasvokkain kohdatessa kuin esimerkiksi sähköpostilla tai viestitse. Välillä onkin hyvä tunnistaa ja tiedostaa oma tunne toisen tunteesta, sillä kuten hyvin tiedämme, tunteet myös tarttuvat.
Koska tunteita emme voi eikä niitä toisaalta kannatakaan piilottaa, ne on hyvä huomioida myös työelämässä. Tunteita ei voi jättää autoon odottamaan työpäivän päättymistä, mutta toisaalta emme myöskään voi toimia vain tunteen ohjaamina, koska sekään ei ole järkevää. Mikä sitten on tärkeää työelämässä tunteiden kannalta? Tunteiden sanoittaminen rakentavalla tavalla ja niiden huomioiminen työarjessa on jokaisessa työyhteisöissä tärkeää.
Good vibes only…vai sittenkin jotain muuta?
Esihenkilökoulutuksessa puhumme ja kysymme myös siitä, millaista tunneilmapiiriä esihenkilöt haluavat johtaa. Saamme vastauksena mm. iloa, energisyyttä, luovuutta, riemua. Kyllä, varmasti nämä mainitut tunteet ovat erittäin tärkeää, mutta kuvittele työpaikka, jossa päivittäin aamusta iltapäivään koet vain näitä tunteita. Läkähdyttävää, eikö? Me ainakin tunnistamme kaipaavamme myös levollisuutta, rauhaa, riittävyyttä, haasteita ja myös mm. epävarmuutta sekä ajoittaista kiukkuakin. Myös nämä tunteet palvelevat meitä hyvin.
Meissä jokaisessa kulkee samoja tunteita, eri tavalla ja eri tavoin vaikuttaen. Oleellista on tiedostaa oma tunnemaailmansa, mitä tunteita erilaiset asiat ja tilanteet minussa herättävät. Tiedostamalla voi vaikuttaa tunteen ohjaamaan käyttäytymiseen. Tunnetta ei aina voi valita, mutta käyttäytymiseen voi aina vaikuttaa. Tunteita kannattaa tuulettaa myös kollegan kanssa. Vertaistuellinen näkökulma on tärkeää myös työhyvinvoinnin näkökulmasta. Ajoittain johtajan pesti on yksinäinen ja vertaistuki tuo laajempaa ymmärrystä siitä, ettei kuitenkaan ole yksin myöskään tunteiden kanssa.
Mitkä ovat sinun kymmenen päällimmäistä tunnettasi tämän viikon aikana?
