Einstein yhtälö liitutaululle kirjoitettuna, neuroepätyypillinen

Einstein oli todennäköisesti neuroepätyypillinen 

Tiesitkö, että Einstein oli todennäköisesti autismikirjolla ja myös suurella osalla yrittäjiä on hyvinkin mahdollisesti ADHD. Autismikirjon piirteet usein korostavat tietyntyyppistä erityislahjakkuutta samalla kun sosiaaliset taidot voivat olla heikommin hallussa. ADHD-tyyppiset aivot toimivat impulsiivisesti ja rohkeasti, liikoja miettimättä. Innovatiivisuus ja rohkeus ottaa suuriakin riskejä saattaa tuottaa yrityselämässä suurta menestystä.

Neuroepätyypillisyys on haaste neurotyypillisille rakennetussa maailmassa, mutta se voi olla myös suuri vahvuus. Oleellinen ero tulee siitä, millainen toimintaympäristö ihmisellä on ja miten hänet kohdataan.

Haastammekin sinut miettimään, miten työyhteisössäsi neuroepätyypilliset ihmiset saavat valtavan potentiaalinsa käyttöön.

Hitaasta puhujasta neroksi 

Ajattele hetki Einsteinia. ”Einstein kehittyi kielellisesti varsin hitaasti, minkä hän itse myönsi. Hän halusi luoda ainoastaan täydellisiä lauseita, ja siksi hän ensin mietti mielessään lauseen rakenteen, toisti sen kuiskaten, ja vasta varmistuttuaan lauseen täydellisestä muotoilusta hän esitti vastauksen kysyjälle. Tästä tavasta hän luopui vasta seitsemän- tai kahdeksanvuotiaana.  

Einstein viihtyi paremmin omissa oloissaan rakennellen palapelejä ja pystyttäen torneja. Hän ei piitannut muiden lasten pihaleikeistä eikä muiden pikkupoikien tappeluista.  

Einstein osasi olla myös hyvin ärhäkkä, elleivät asiat menneet hänen tahtonsa mukaan. Hänen ollessaan viisivuotias hänelle palkattiin kotiopettaja, joka lopetti työnsä pian Einsteinin raivonpuuskien vuoksi” 

Neurologinen moninaisuus voi näyttäytyä monella tavalla

Ihmiset ovat neurologisesti ja monilta muiltakin osin hyvin samankaltaisia keskenään. Toisaalta aivoissamme on myös monia eroavaisuuksia, jotka vaikuttavat tapaamme ajatella, kokea tunteita, havainnoida maailmaa tai toimia erilaisissa tilanteissa.   

Usein neurologisesta moninaisuudesta tulee mieleen sanat ADHD, autismikirjo tai Asperger, jotka luokitellaan neuropsykiatrisiksi häiriöiksi. Neurologiseen moninaisuuteen kytkeytyvät myös edellä mainittujen asioiden lisäksi erilaiset oppimisvaikeudet mm. eri asteiset lukihäiriöt sekä puheen- ja kielenkehityksen häiriöt. 

Karsastamme luokittelua häiriöksi, koska silloin ihmisessä oletetaan olevan jotain vikaa. On toki mahdollista, että nämä ihmiset tarvitsevat tukea joihinkin asioihin keskimääräistä enemmän. Kääntöpuolena heillä on usein taitoja, voimavaroja ja vahvuuksia, joita muilla ei ole – tai on vähemmän. Neuroepätyypillisillä on usein myös kyky nähdä asioita erilaisista näkökulmista kuin neurotyypillisillä.

Lue myös artikkeli Näin muotoilet neurodiversiteettiystävällisen työympäristön ja lataa ilmainen opas!

Neurodiversiteetti vahvuutena työyhteisössä

Jos siis haluat työyhteisössäsi olevan ihmisiä, jotka katsovat asioita tuoreista näkökulmista ja ideoivat boksin ulkopuolelta, varmista työyhteisön neurologinen moninaisuus eli neurodiversiteetti.   

Käytännössä neurologinen moninaisuus voi näkyä vaikkapa siten, että monille tavanomaiset asiat ovat toisille todella epämiellyttäviä. Jollekin voi olla hankalaa tervehtiessä katsoa silmiin tai kätteleminen voi olla todella epämukavaa.  

Saattaa olla, että jonkun toiminta sosiaalisessa tilanteessa tuntuu muista hieman oudolta. Tällöin voi kyse voi olla siitä, että henkilöllä on hankaluuksia lukea sosiaalista tilannetta. Usein neuroepätyypilliset henkilöt kokevatkin ulkopuolisuuden tunteita.  

Näillä ominaisuuksilla ei välttämättä ole mitään tekemistä sen kanssa, miten hän suoriutuu työtehtävästään ja siksi pitääkin harkita tarkoin, millaisiin ominaisuuksiin kiinnitetään huomiota työnhakijaa arvioitaessa. 

Einstein on oiva esimerkki henkilöstä, jolla oli jollakin saralla taidoissa ja osaamisessa puutteita, mutta valtavia vahvuuksia joissakin muissa asioissa. 

Työympäristö ja käytännöt onnistumisen esteenä vai mahdollistajana? 

Jollekin taustahäly on häiritsevää ja estää työnteon jopa kokonaan, kun toinen taas nimenomaan keskittyy paremmin, kun radio soi taustalla. Joku hyppää tehtävästä toiseen, jaksaa keskittyä maksimissaan puoli tuntia kerrallaan ja sitten on saatava tehdä jotain muuta. Toisen tarvitsee kävellä tai liikehtiä pitääkseen keskittymisen ja vireystilan yllä.  

Jollekin keskeytykset voivat olla kauhistus. Kun hän saa aloitettua tehtävän, hän uppoutuu siihen täysillä. Kun toinen tulee keskeyttämään, tehtävään uudestaan kiinni pääsemiseen meneekin puoli tuntia.  

Jollakin voi tuntua olevan valtavan paljon energiaa. Jos selkeää suuntaa työtehtävissä tai järkeviä kanavia energian purkamiseen ei ole, henkilö turhautuu herkästi tai ryhtyy tekemään epäolennaisia asioita. 

Miksi Einstein on kuitenkin jäänyt historiaan, vaikka ei kenties oikein mahtunut neurotyypillisten maailmaan?   

  • Säilytti lapsenomaisen uteliaisuutensa.
  • Uskalsi kokeilla, erehtyä ja kokeilla uudelleen.  
  • Uskalsi myös luopua ja palata takaisin. Tai luopua lopullisesti.  
  • Uskalsi katsoa sinne, minne muut eivät uskaltaneet tai olleet katsoneet.

Suomi mukaan globaaliin muutokseen 

Nykytiedon valossa neuroepätyypillisiä ihmisiä on noin 15–20 % koko maapallon väestöstä. Joten sinunkin työpaikallasi todennäköisesti on näitä erilaisia ajattelijoita.  

Jos yksilöllisiä tarpeita ja työssä onnistumisen esteitä ei tunnisteta saattaa käydä niin, että yhteiselomme ja työn tekemisemme on melkoista kaaosta. Pahimmillaan vain osa kykenee hyödyntämään taitojaan ja osaamistaan täysimittaisesti.  

Kun eroavaisuudet ja tarpeet tunnistetaan, niihin voidaan kiinnittää huomiota ja saadaan kaikkien paras potentiaali käyttöön. Työilmapiirin tulee olla psykologialtaan turvallinen ja joustava, jotta tiimissä voidaan avoimesti keskustella kaikkien toiveista, tarpeista sekä parhaista tavoista toimia. 

Voisimmeko ottaa työelämässä tämän tarkastelumallin muutoinkin vahvemmin toimintaamme mukaan, riippumatta siitä, mistä erilaisuus johtuu? Organisaatiossa on yhteinen päämäärä ja tavoite. Mitä jos tarkastelisimmekin yksilöä tämän yhteisön jäsenenä voimavarojen ja vahvuuksien kautta?