Jotta kykenee luomaan konkretioita ja käytänteitä on hyvä myös aidosti perehtyä teorioihin. Maailma on pullollaan tutkittua tietoa, joten hyödynnetään sitä. On hyvä myös olla hereillä koko ajan muuttuvassa ja uudistuvassa maailmassa. 5K -malli on tulosta tästä.
Rakentaessamme 5K -toiminta- ja palvelufilosofiaa sekä palveluita ja tuotteita olemme samalla reflektoineet sitä, kuinka käyttö- ja julkiteoria kohtaavat. Onko siis oma toiminta sitä, mitä opettaa ja valmentaa? Kuinka oma toiminta tukee toisten hyvinvointia? Toki paljon on tilanteissa ja tapaamisissa asioita, joihin ei aina itse pysty vaikuttamaan, vaikka kuinka tahtoisi, joten absoluuttisen 100 %:sta onnistumista ei taida olla olemassakaan. Kysymys on kuitenkin enemmän tahtotilasta ja tietoisesta päätöksestä sekä toimimisesta 5K -toimintafilosofian mukaan. Se vaati paljon tietoista läsnäoloa, valmistautumista sekä jatkuvaa oman toiminnan peilailemista jokaisessa kohtaamisessa.
Jotta voi ymmärtää, mitä 5K:n taustalla on, pitää hivenen tarkastella sitä teoreettista maailmaa, mistä käsin kaikkea katsotaan. Edellisessä blogissa tätä jo hivenen avasinkin, mutta tuodaan se vielä näkyväksi tarkemmin. Tapamme tutkia ihmisten hyvinvoinnin tukemista on monella lailla hyvin integratiivinen, eli ajatus on poimia hyviä teorioita ja käytänteitä sekä niitä yhdistelemällä saada aikaan paras mahdollinen lopputulos. Niin olemme toimineet myös 5K -mallissa.
Teoriat ketjuna
Ensimmäisenä liikkeelle lähdettiin omista ajatuksista ja omasta ihmiskäsityksestä. Ihmiskäsityksiä tutkiessa huomattiin, että yksi ihmiskäsitys ei sinällään riittävässä määrin selittänyt asioita. Näin päädyttiin yhdistelemään ja poimimaan eri ihmiskäsityksistä tiettyjä tekijöitä sekä näkökulmia suhteessa motivaatioon ja sitoutumiseen. Seuraavaksi otettiin käsittelyyn itseohjautuvuusteoriaa motivaatio ja sitoutumisteoreettisesta näkökulmasta. Siinä esille nousee vahvasti autonomia, kyvykkyys ja yhteisöllisyys psykologisina tekijöinä. Kun tätä purettiin syvemmin, alkoi kytkös ihmiskäsitykseen ja sen vaikutuksiin toimintaa ohjaavina tekijöinä nousta pintaan. Jos oma ihmiskäsitys on kovin negatiivinen, on hyvin vaikeaa ajatella, että uskoisin koko itseohjautuvuuteen – puhumattakaan, että loisin itse toimintaympäristöä, jossa tämä toteutuisi. Luonko näin hyvinvointia ympärilleni?
Jotteivät asiat olisi liian helppoja, niin seuraavaksi tarkasteluun tulivat käyttäytymistieteet. Lähdettiin tutkimaan asiaa lisää, jolloin yhteys yksilöön temperamentin, persoonan ja käyttäytymisen näkökulmasta tuli tarkasteluun. Temperamentti on hyvinkin pysyvää ja syntymästä mukana kulkevaa, mutta persoonamme alkaakin rakentua erilaisissa vuorovaikutustilanteissa. Tätä tutkiessamme polku johdatti meitä kehityspsykologian sekä systeemisten teorioiden äärelle. Persoonamme muodostuu sosiaalisessa vuorovaikutuksessa muihin ihmisiin, ja luomme todellisuutta sekä kieltä sitä kautta. Tämä kytkeytyy sosiaaliseen konstruktioon, dialogisuuteen ja narratiivisuuteen. Rakennumme myös vahvasti vuorovaikutuksessa vallitsevaan yhteiskuntaan, sen rakenteisiin ja instituutioihin. Se taas johdatti meidät ekologisen systeemiteorian äärelle.
Lopulta päästiin pohtimaan omaa sisäistä ajattelua ja sen vaikutuksia toimintaamme. Tätä lähdimme tutkimaan humanistisen psykologian, positiivisen psykologian, mindsetin ja resilienssin näkökulmasta. Aloimme kiinnostua ihmisen oman ajattelun voimasta sekä siitä, kuinka ajattelua uudelleen muotoilemalla voimme uudelleen muotoilla myös toimintaamme. Tietyiltä osin myös ympyrä sulkeutui, ihmiskäsityksestä omaan ajatteluun ja sen voimaan. Joltakin osin voidaan ajatella, että kaikki toiminta on loogista. Olennaista on tuntea itseään; mistä tulen ja mistä ajatukseni kumpuavat. Toisaalta pärjätäkseen muidenkin kanssa on hyvä ymmärtää, että kaikilla on näitä samoja asioita. Yksilöllisyys syntyy sitten niistä meille merkityksellisistä asioista. Näin myös hyvinvointiamme tukevat tekijät ovat yksilöllisiä.
Arvot ja merkityksellisyys
Miksi päädyimme tähän kaikkeen ja mikä oli sitten kaiken tiivistys? Mitä enemmän asioita pyöriteltiin, sitä enemmän kirkastui kaiken kulminoituminen arvoihin ja merkityksellisyyksiin kaiken taustalla. Ymmärrystä tuli lisää elämän monimuotoisuudesta ja asioiden kytkeytymisestä toisiinsa. Halusimme löytää myös teorioita, joiden kautta näitä selityksiä voisi hakea. Tämä on ollut kiehtova startti monin verroin kiehtovammalle matkalle, joka ei oikeastaan pääty koskaan. Me tutkimme itseämme, toimintaamme ja yritystämme näistä näkökulmista käsin.
Nämä asiat ovat vahvasti vaikuttamassa tunteisiimme ja sen kautta toimintaamme. Tätä ei monesti tule ajatelleeksi, että negatiiviset tunteet syntyvät, kun jokin meille merkityksellinen arvo tai asia ei joko pääse toteutumaan tai joutuu selkeästi hyökkäyksen kohteeksi tai tulee muutoin loukatuksi. Mietitään toisin päin. Entä silloin, kun voimme hyvin? On helppo ymmärtää, että hyvinvointimme on silloin melko tapissaan, kun meille tärkeät asiat toteutuvat. Onko elämässä koko ajan niin? Ei tietenkään, eihän tämä olisi muutoin elämää kaikkine ihanine muuttuvine tekijöineen.
Mutta se, mikä lienee olennaista on, että opimme tunnistamaan, miksi minussa syntyy näitä tunteita eli mikä ne saa aikaan. Kuinka minä voin oppia sietämään niitä ilman sitä, että ne saavat minut toimimaan itseäni ja muita vahingoittavasti. Kuinka voin oppia myös rakentavaa konfliktia, vaikka syntyy tunteita? Nämä opit ja oivallukset tukevat kaikilla elämän sektoreilla ja tehostavat siten kokonaisvaltaista hyvinvointiamme.
On myös hyvä muistaa, että olemme yksilöinä ryhmässä vastuussa siitä, millaista ilmapiiriä luomme. Millaista hyvinvointia tukevaa ilmapiiriä sinä haluat luoda ja mitä teillä yhdessä halutaan?
Tälle tutkimusmatkalle me haluamme teitä innostaa ja haastaa. Olemme mielellämme ”arkeologeina” kanssanne kaivamassa teidän jännittävää historiaanne ja rakentamassa uutta tulevaa. Toimivamman ja hyvinvoivemman yksilön ja työyhteisön puolesta.
Lopuksi
Jos teksti synnytti sinussa intohimoja tutkia lisää, niin maailma on pullollaan loistavia teoreetikkoja ja tutkijoita, joiden teksteihin on hyvä tutustua.
- Temperamentti ja persoonallisuus. (Liisa Keltinkangas –Järvinen, William Moulton Marston)
- Resilienssi. Resilienssi ei ole ainoastaan joko olemassa tai sitä ei ole. (Soili Poijula)
- Positiivinen psykologia. (Martin Seligman)
- Humanistinen psykologia (Abraham Maslow & Carl Rogers)
- Sosiaalinen konstruktio, dialogisuus ja narratiivisuus. (Vivien Burr, Kenneth Gergen and Michael White)
- Systeemiteoria. (Urie Bronfenbrenner)
- Mindset-Menestymisen psykologia. (Carol Dweck)
- Itseohjautuvuusteoria motivaatioteoreettisesta näkökulmasta. (Richard Ryan & Edward Deci)
Antoisia lukuhetkiä!
Jarkko
Kirjoittaja on Toisintekijöiden innovaatio- ja kehitysjohtaja sekä valmentaja Jarkko Saari. Jarkko on ratkaisukeskeinen terapeutti ja intohimoinen ihmisten tutkija. Hänen tutkimisen kohteitaan ovat ihmisten käyttäytyminen, sosiaalinen vuorovaikutus ja sosiaalisuuden vaikutukset toiminnassamme, pelot ja häpeä työelämässä sekä arvojen ja tunteiden sanoittaminen ja auki kirjoittaminen. Jarkon pyrkimyksenä on teorioiden kautta tehdä näkyväksi ja ymmärrettäväksi asioita ja muotoilla ne sitten arjen konkreettiseksi toiminnaksi.
”Vaikka tieto onkin tärkeää, on se kuitenkin vain tietoa. Olennaista on se, miten tätä tietoa hyödynnetään toiminnan uudelleen muotoilussa”.
5K -blogisarjan ensimmäisen osan voit lukea täältä https://toisintekijat.fi/5k-rakkaudesta-ihmiseen-blogisarja-kaynnistyy/
Jarkkoon pääset tutustumaan enemmän täällä https://toisintekijat.fi/jarkko-2/